03/09/2026
Löydettiin heinäkuun toinen päivä Orrengrund fjärdenin selältä Loviisan edustan merialueilta vedenalainen kivi, jota Garminin karttaohjelmasta ei löytynyt. Se oli rehellinen karilleajo, jonka seurauksena saimme ison vuodon. Hälytimme apua, sillä vettä tuli sisään enemmän kuin mitä pumput ehtivät pumpata ulos. Avun tulo Kotkasta kesti 40min. Pitkät minuutit. Vesi ehti nousta alakerran tiloissa noin 30cm lattiapintojen yläpuolelle ennen avun saapumista ja sitä alemmalla olevassa konehuoneessa moottori hörppäsi vettä ja sammui.
Avun tultua pelastajien suurtehopumput saivat veden pinnan laskemaan ja Seia hinattiin Tallbackan luotsilaituriin ja nostettiin ylös merestä. Alkoi vahinkojen kartoitus ja korjauksen suunnittelu.
Moottorin purki, puhdisti ja tarkisti vanha eläköitynyt dieselmoottorikorjaaja. Juuri oikea henkilö täysin mekaanisen koneen huoltajaksi. Moottori saatiin kuntoon. Pari vuotta sitten tehdyssä suurremontissa uusittu sähköjärjestelmä oli viisaasti nostettu niin ylös kuin mahdollista. Se ei siis vahingoittunut onnettomuudessa. Myöskään korjatut mahonkipinnat eivät hetkellisestä vesikosketuksesta vahingoittuneet. Korjaustarve koski siis vain runkoa.
Onneksi meillä oli tallessa kontakti parin vuoden takaisen vanhan, väärin tehdyn ja pettäneen edellisen omistajan kolarikorjauksen korjanneeseen erikoisbetoni- ja inhektointi korjaajaan. Hän otti korjauksen vastatakseen. Emme voi kyllin kiittää YOB / Sami Pentikäisen tiimiä. Korjaus suoritettiin ensiluokkaisesti ja tekijöiden asenne ja ammattitaito oli upeaa.
Seian korjaus valmistui elokuun vikalla viikolla ja vesillelasku takaisin mereen oli 1.9.2026. Seia ajettiin upean syyskesäisessä säässä Loviisan itäpuolelta Porvoon Onaksen kautta takaisin Helsinkiin parin päivän ja yhden yön matkataktiikalla. Luonto tuntui silittelevän kovia kokenutta laivaa ja sen miehistöä.
Sanotaan että on olemassa veneitä jotka on käyneet kivillä, tai jotka eivät vielä ole käyneet kivillä. Me ollaan veneilty Seialla neljässätoista vuodessa paljon, Viipuriin, Tallinnaan, Maarianhaminaan, rantauduttu ankkurilla majakoille ja luonnonsaariin, liikuttu vanhalla rouvallamme enemmän kuin moni purjeveneilijäkään. Toivottavasti tämä on se välttämätön ensimmäinen, m***a myös viimeinen kerta kun löydämme merkitsemättömän kiven. Ja tarkoitan siis nyt Garminin ohjelmaan merkitsemättömän. Olemme hyvin tietoisia että kivi kyllä löytyy esim virallisesta merikartasta, joten emme yritä väistellä omaakaan vastuutamme. Merellä tilanteet voivat muuttua nopeasti ja olemme tällaisissa tilanteissa luottaneet plotteriin (Garminiin), vaikka reittejä suunnitellessa aina karttaan tukeudummekin.
M***a Seia on kunnossa, samoin sen miehistö ja yhteiset seikkailut jatkuvat taas!